Reissu 1-10, Tyhjästä teksti lyhyt

Pilkkireissuille tuli toinen tauko tälle talvea muiden asioiden vuoksi enkä väkisin ruvennut järjestämään aikaa arvaamattomille jäille seikkailuun. Tauon kruunasi toistaiseksi yhä jatkuva flunssa. Lauhat kelit saivat jäällä olleen lumen sulamaan ja sitä seuranneet pakkaset jäädyttivät uuden kovan jääpinnan alla olevan kohvajään päälle. Kenties paikoittain syntyy vielä oikeinkin hyvät pilkkijäät. Joten flunssasta toivuttuani reissut jatkunevat vielä jäiden lähtöön asti. Kirjoittelen sitä ennen ”varastoon” jääneet reissut, joista ensimmäinen tässä:

Kauden 10. reissulla suuntasin kotijärvelle selvittääkseni, mikä siellä oli meno näin keskitalvella ja pienen tauon jälkeen. Myös jäätilanne kiinnosti, josko edes siellä olisi turvalliset olot pilkkiä, viime reissun jäähavaintojen ollen huolestuttavia. Edellisellä tänne suunnatulla reissulla havahduin ensimmäistä kertaa tilanteen tasalle, että tämän talven jäätilanne kehittyi vauhdilla todella huonoon suuntaan, joten liikaa toiveita en elätellyt.

Lunta piisasi yhä niin jäällä kuin metsässäkin.

Keli oli saman kaltainen pari päivää aiemmin tehdyn reissun kanssa. Yleisilme oli harmaa ja nollakelin näköinen, mutta pakkasta oli silti reilut 10 astetta. Luntakin sateli hiljalleen. Ilmanpaine oli yhä lievästi normaalipainetta korkeampi 1022 hPa. Tuuli kävi 2 m / s nopeudella koillisesta ja kuun kierto oli uuden kuun vaihteessa. Jäätilanne oli hämmentävä. Vastoin odotuksia, paksun lumen alla olikin paikoin jopa kuiva jääpinta ja märissäkin kohdissa oli vain 5 cm vettä. Sen sijaan jäälle aurattu rata, johon edeltävien kovien pakkasten olisin odottanut purreen, lillui vedessä. Joka tapauksessa tilanne vaikutti suhteellisen hyvältä ja ainakin tänne pääsisin pilkille turvallisin mielin.

Aloitin totutusti kotijärven parhaaksi osoittautuneelta alueelta, lahden suulta, jossa syvyys laskee reilusta 6 m vedestä n. 3 m veteen. Aikaa ei ollut liialti käytössä, joten päätin pilkkiä vain tätä aluetta. Aikaisemmat reissut huomioiden paras pilkkiaika täällä on klo 10 – 12 välillä, jonka ehdin pilkkiä mainiosti. Kangistelin kaavoissani ja tein 7 reikää n. 20 m välein lahden suulle, osan syvempään, osan matalampaan, jotka sitten kiersin läpi koittaen paria eri jigiä per avanto. Luottoväreiksi nousseet valkoinen ja oranssi 5 cm saira, sekä tällä järvellä muutaman kivan yllätyksen antanut 8 cm musta saira pääsivät ensimmäisinä avantoon.

Valitettavasti mikään niistä, eikä mikään niiden jälkeisistäkään kokeiluista antanut yhtään mitään. Sain valkoiseen sairaan tasan yhden ja ainoan tärpin, liekö joku vahingossa uinut liian läheltä. Totutusti morrilla sai sieltä täältä hyvin pieniä ahvenia, mutta otettavan kokoiset olivat suu kiinni tai täysin muualla. Haukihavaintojakaan ei tullut.

Sitä tuijotin, tiiviisti reilut 3 tuntia, vaan kertaakaan ei vapa taipunut

Tyhjä reissu, mutta tulipahan tehtyä. Mitään yksittäistä selittäjää, yhtäkkisesti muuttunutta tekijää tms. en osaa nähdä, mikä huonon syönnin selittäisi. Suurin haaste lienee vuodenaika, sillä keskitalvi on tunnetusti alku- ja lopputalvea haastavampi ajankohta ahvenen pilkinnässä, varsinkin pienillä vesistöissä ja eteenkin paksujen lumikerrosten aikaan. Tätä yleistä oletusta tukee hieman myös aikaisemmat tämän kauden tälle järvelle suuntautuneet reissut: Avausreissu oli ahvenen kannalta paras, josta meno on hyytynyt melko tasaisesti kohti aina tämän päivän fiaskoa. Viime kevät toisaalta oli paikoin lupaava, joten nähtäväksi jää, milloin syönti alkaa jälleen piristyä. Vai olimmeko jo alkutalvesta onkineet hyvät ahvenet pois.

Tälle talvea kotijärvireissuja on nyt takana viisi. Alla olevasta taulukosta on nähtävissä, että kaksi parasta reissua (arvosanat 7 ja 6) tapahtuivat ilmanpaineen ollessa matala ja kolme huonompaa reissua (arvosanat 5, 4 ja 4) ilmanpaineen ollessa korkeapaineen puolella. Reissu 2 sai arvosanakseen raportissa 6, mutta ahvenen osalta se oli 5 arvoinen.

Siniset palkit kuvaavat reissun arvosanaa (asteikko vasemmalla) ja oranssi viiva ilmanpainetta (asteikko oikealla). Musta poikkiviiva näyttää normaalipaineen rajaa.

Eristettäessä tarkasteluun vain nämä kaksi muuttujaa, näyttäisi tässä vaiheessa siltä, että matalapaine olisi ahvenen kannalta suotuisampaa aikaa kotijärvelläni. Tottakai muut olosuhteet tulee huomioida ja mm. nähdäkseni vuodenajan vaikutuksen tulee dataa kerätä vuosia. Joka tapauksessa pieniä havaintoja on jo tässä vaiheessa kiva tehdä, vahvistellaan tai kumotaan niitä sitten myöhemmin.

Harmillisesti taivas repesi täyteen kirkkauteensa juuri, kun lähdin kotia kohti. Tämä nopea valon määrän lisääntyminen olisi kenties saanut jonkinlaista vipinää myös jään alle. Toisaalta lunta oli valoneristeenä niin paljon, jotten liikaa ala tälläkään jossitella. Tänään ei vain onnistunut.

Reissun arviointi ei haasteita tuota, toinen 4 / 10 reissu perä jälkeen. Nyt oli kuitenkin Leppäveden ”luottopaikka” sekä kotijärvi pilkitty pilkkitauon päätteeksi, joten seuraavaksi suuntaisin vihdoin tutkimaan uusia, kartasta potentiaalisiksi kalapaikoiksi nähtyjä alueita Leppävedeltä.

Jätä kommentti