Seuraava olosuhdeanalyysin muuttuja on pilvisyys. Merkittävä tekijä kalastajan viihtyvyydelle sekä kalantulonkannalta valon määrälle. Tässä törmätäänkin heti muuttujien päällekkäisyyteen, sillä paksun lumikerroksen aikaan lienee jäänalaisen valon kannalta se ja sama, paistaako aurinko vai ei. Lisäksi pilvisyys liittyy vahvasti myös ilmanpaineeseen: Korkeapaineen vallitessa tuppaa olemaan selkeää ja vastaavasti matalapaineilla pilvisempää. Analytical Ice Fishingin resurssit eivät toistaiseksi kuitenkaan riitä sen suurempiin kaikki muuttujat huomioiviin systeemianalyyseihin, joten pitäydyn yksittäistekijöissä.
Pilvisyysasteen tarkka määrittäminen on hankalaa. Sääennuste ei tarjoa esim. prosenttilukua kirkkaan taivaan ja ”maksimaalisen pilvisyyden” välillä ja silmämääräinen arvioiminenkin sisältäisi turhan paljon virhelähteitä. Joten jaoin olosuhteet yksinkertaisesi kahteen: pilvinen ja pilvetön taivas. Pilvettömäksi lasken kirkkaan taivaan, jossa korkeintaan muutama kevyt pilvi hetkeksi heikentää auringon valoa. Kaiken muun laskin pilviseksi.
Alla olevassa kuvaajassa näkyvät pilvisten ja pilvettömien reissujen arvosanat:
Kuvaajasta osuu silmään lähinnä pilvettömien reissujen korkeammilta näyttävät arvosanat. Kummallakin pilvisyysolosuhteilla tuli huonoja reissuja, mutta kaksi parasta arvosanaa osuivat molemmat pilvettömälle taivaalle.
Kirkkaan kelin reissut painottuvat keväälle, kun vastaavasti alku- ja keskitalven reissuista moni oli pilvisiä, mikä näkyy kuvaajassa pilvisten reissujen sijoittumisessa enemmän vasemmalle vrt. pilvettömien oikealle. Tämä on yksi huomioitava virhelähde, vaikkakin tyypillinen ja toistuva ilmiö talvien pilvisyysolosuhteissa suhteessa talven kulkuun.
Keskiarvoisesti data vaikuttaa tältä:
Kuten kuvaajasta oli nähtävissä, pilvettömien reissujen keskiarvoinen arvosana on pilvisten reissujen arvosanaa korkeampi, lopullisen eron ollessa lähes yhden arvosanan verran. Tarkastellaan asiaa vielä pelkästään Leppäveden reissujen osalta:
Tulos näyttää pääsääntöisesti samalta. Pilvettömien reissujen arvosanat ovat yhä korkeampia kuin pilvisellä tehtyjen reissujen. Verrattuna koko talven kuvaajaan, Leppäveden reissujen kuvaajassa huonojen 4 / 10 reissujen jakautuma pilvettömän ja pilvisen taivaan välille kärjistyi: kolme neljästä huonosta reissusta tapahtui pilvisellä ja vain yksi pilvettömällä taivaalla. Katsotaan vielä keskiarvot näistäkin:
Sen lisäksi, että pelkkä Leppäveden data on luotettavampi mm. uusien järvien testireissujen pudotessa pois, menivät pilvisen ja pilvettömän taivaan reissut vieläpä tasan. Taulukko näyttää samaa suuntaa, mitä koko talven reissujenkin taulukko: Pilvetön taivas on pilvetöntä parempi kalantulon kannalta. Tässä luotettavammassa datassa ero vielä kasvoi ollen nyt jo 1.5 arvosanan verran.
Kuunkierto sai nyt lisäkseen toisen muuttujan, jossa näkyi selkeästi jotain suuntausta. Kuten kaikessa muussakin datassa, on tässäkin huomioitava datan vähäisyys. Lisäksi virhelähteinä dataa mahdollisesti vääristää mm. eri pilvisyysolosuhteiden jakautuminen eri vaiheisiin talvea.
Yhteenvetona on kuitenkin todettava, että nykyisen datan pohjalta vaikuttaisi pilvetön taivas olevan pilvistä parempi kalantulon kannalta ja ainakin henkilökohtaisesti pidän sitä mielekkäämpänä myös pilkkijän viihtyvyyden osalta. Keskiarvoisen tarkastelun lisäksi yksittäinen hyvä reissu vaikuttaisi toteutuvan ennemmin pilvettömällä taivaalla ja ns. munat menevät pataan todennäköisimmin pilvisellä kelillä.
Analytical Ice Fishing 