Olosuhdemuuttujien analyysit käyvät vähiin, seuraavana vuorossa tuuli. Kesällä olen ollut havaitsevani pohjoistuulen olevan huono kalantulon kannalta, varsinkin tuulelle alttiilla isoilla vesistöillä. Mutta voisiko tuuli vaikuttaa kalastukseen vesistöjen ollessa jäässä?
Alla olevassa taulukossa ovat esitettyinä tuulensuunnat, kullekin tuulen suunnalle osuneiden reissujen arvosanat sekä arvosanojen keskiarvot:
Kuten taulukosta nähdään, reissut eri tuulensuunnille jakautuivat harmillisen epätasaisesti ja mm. pohjois- ja itätuulelle osuivat vain yhdet reissut. Vähintään kolmen reissun tuulensuuntia olivat kaakko, etelä, lounas sekä luode. Näistä selkeästi erottui luodetuuli, jonka aikana tehtyjen reissujen keskiarvo oli peräti 7.2. Toisaalta kaksi viimeistä luodetuulen reissua olivat samalla kevään hyvät viimeiset reissut, mutta ilman niitäkin olisi luodetuulen keskiarvo ollut 7.
Tuulen suunta on harvoin koko reissun ajan vakio, vaan vaihtelee esim. lännen ja luoteen välillä. Seuraavaan taulukkoon olen jakanut tuulen suunnat vain kahteen: Pohjoisiin (luode, pohjoinen ja koillinen) ja eteläisiin (kaakko, etelä ja lounas). Näin saadaan enemmän reissuja per tuulen ”suuntaus” ja toisaalta selvitettyä laajemman tuulen ”suuntauksen” vaikutusta.
Pohjoiset suuntaukset vaikuttaisivat olevan selkeästi eteläisiä parempia. Tulos on erittäin yllättävä vrt. edellä mainittuun omaan kokemukseeni ja ”yleiseen uskomukseen” tuulen suunnasta ja kalastuksesta, jotka toki pohjautuvat pitkälti avovesikalastukseen. Ja toisaalta tuulensuunnan vaikutus lienee yleisestikin avovesillä suurempi.
Tarkastellaan asiaa vielä vain Leppäveden reissut huomioiden, kuten aiemmissakin analyyseissä on ollut tapana. Otan tarkasteluun vain ”suuntaukset”, sillä huomioidessa yksittäin kaikki kahdeksan suuntaa, putoaisi reissujen määrä per suunta vielä kaikkien reissujen taulukkoakin alhaisemmaksi.
Mitä? Leppäveden datassa muuttujat vähenevät ja datan luotettavuus paranee. Ja kaikkien reissujen taulukon tulos ei paitsi saa vahvistusta, vaan ero on vielä lähes puolet isompi! Oma olettamukseni tuloksista oli täysin toinen, mutta sitä tärkeämpää on saada selkeä tulos jokaisesta tarkastelukulmasta.
Toki huomioitavana on se sama virhelähde, kuin kaikissa tuloksissani, että dataa on kerättynä vasta todella vähän. Tuulen suunnassa muuttujia / suuntia löytyy 8 kpl, joten datan vähäisyys vielä korostuu, kun reissuja per muuttuja on toistaiseksi vähän. Lisäksi mm. uusien järvien testireissut osuivat itse asiassa tarkoituksella eteläisille tuulille sen oletetun edullisuuden vuoksi.
Toisaalta juuri näistä syistä tein erikseen tuulen ”suuntauksien” taulukon saadakseni enemmän reissuja per muuttuja. Lisäksi tarkastelin vielä asiaa pelkästään Leppäveden reissujen kannalta, jotta yksittäisten järvien testireissut yms. saataisiin pois dataa sotkemasta. Tulokset olivat yhtäläisiä ja sen kuin vain vahvistuivat.
Yhteenvetona sanottakoon nykyisen datan pohjalta pohjoisten tuulen suuntauksien olevan eteläisiä parempia kalantulon kannalta. Kyseessä oli kolmas selkeä muuttuja kuunkierron ja pilvisyyden lisäksi. Vaikka kyseessä olikin ensimmäinen talvi ja dataa täten vähän, on toisaalta hienoa ja motivoivaa saada jonkinlaisia syy-seuraussuhteiden alkuja esille.
Analytical Ice Fishing 