Olosuhdeanalyysit ovat edenneet viimeisiin muuttujiin: vuodenaikaan sekä lumi- ja jäätilanteeseen. Ja nimenomaan yhdessä, sillä nämä jos mitkä ovat tiiviisti toisiinsa sidoksissa. Vuorokaudenajan analysoinnin jätän tällä erää sikseen, sillä en kirjannut ko. dataa kohtuullisella vaivannäöllä analysoitavaan muotoon.
Alla olevassa kuvaajassa ovat esitettyinä kaikkien reissujen arvosanat kuukausittain sekä jään- ja lumikerroksen paksuudet reissujen aikana:
Kuvaajasta ei oikeastaan muuta ole nähtävissä, kuin keskitalven keskimääräisesti heikommat arvosanat vrt. alku- ja lopputalveen. Huonoja 4 / 10 arvosanoja tuli tiheimmin helmi- ja maaliskuussa, kun puolestaan joulu- ja tammikuulle osui ainoastaan yksi 4 / 10 reissu. Huhtikuussa tuli jälleen useampi hyvä reissu, mutta verrattuna alkutalveen sekaan mahtui useammin myös huonoja reissuja.
Paksunevan jään piikkiin tätä ei voida laittaa, sillä paksua se oli vielä keväälläkin, jolloin arvosanat jälleen nousivat heikon keskitalven jälkeen. Lumi hävisi viime talvena jäältä jo hyvissä ajoin. Se ei kuitenkaan saanut arvosanoja nousuun, sillä lumien lähtöä seuranneista viidestä reissusta neljä sai arvosanakseen 4 / 10. Täten lumeton jääkään ei tämän perusteella selitä yksinään alku- ja lopputalven parempia arvosanoja.
Tarkastellaan seuraavaksi eri kuukaudet keskiarvojen valossa:
Eipä tälläkään tavoin näytä löytyvän logiikkaa lumen syvyyden tai jään paksuuden osalta arvosanojen suhteen. Kuten kuvaajasta oli nähtävissä, helmikuu oli keskiarvoisesti huonoin kuukausi kalantulon suhteen. Tammi-, huhti- ja joulukuu olivat parhaat kyseisessä järjestyksessä maaliskuun jäädessä yllättävän vaisuksi.
Kuten edellisissäkin analyysissä, tehdään näidenkin muuttujien osalta vielä tarkempi katsaus pelkästään Leppäveden osalta, jolloin mm. uusien järvien yksittäiset seikkailut jäävät pois arvosanoja sekoittamasta. Pelkästään Leppäveden hyviä reissuja en enää erikseen analysoi, sillä ne kaksi hyvää paikkaa tuli pilkittyä melko lailla toinen alkutalvella ja toinen keväällä, mikä vääristäisi näiden muuttujien tuloksia merkittävästi.
Kuvaaja ei kerro mitään, mitä kaikkien reissujen kuvaaja ei olisi jo kertonut: Keskitalven kohdalla on havaittavissa keskimääräisesti heikompia arvosanoja vrt. alku- ja lopputalvi, mutta ei niin jää- kuin lumitilanteenkaan kuvaajasta ole tätä selittämään. Katsotaan kuitenkin vielä keskiarvot Leppävedenkin osalta, jos sieltä jotain löytyisi:
Ei uutta tämänkään taulukon osalta. Helmikuu oli selkeästi heikoin ja toisaalta tammi- ja huhtikuu kaksi parasta. Täten jään paksuudella ei näyttäisi olleen yhteyttä kalantuloon kahden parhaan keskiarvon tullessa ohuimman ja lähes paksuimman jään aikaan. Lumen syvyys sen sijaan oli helmikuussa selkeästi suurin. Liekö siinä osasyy helmikuun huonouteen? Toki tammikuullakin lunta oli keskiarvoisesti jo yli 15 cm, mikä riittänee estämään valtaosan valon kulusta jään läpi…
Joulu- tai huhtikuun hyvyys ei yllättänyt, sillä oletin parhaiden reissujen osuvan nimenomaan alku- ja lopputalveen. Samoin helmikuun vaisuus oli odotettua. Oletin, että maaliskuussa syönti olisi jo piristynyt varsinkin lumien lähtiessä, joten sen heikkous hieman yllätti. Suurin yllätys tulosten valossa oli kuitenkin tammikuu parhaalla keskiarvollaan.
Yhteenvetona vuodenajan sekä jään ja lumipeitteen paksuuden osalta sanottakoon alku- ja lopputalven olevan keskitalvea suotuisampia kalantulon suhteen. Jään paksuudesta ei kuitenkaan ole tätä selittämään. Lumen määrällä, joka suurimmillaan on yleensä juuri keskitalvella, voisi em. datan perusteella olla pientä yhteyttä asiaan, mutta mikään selkeä selittävä tekijä ei sekään näytä olevan.
Analytical Ice Fishing 