Kun pilkille pääsee jo marraskuun alussa, on sitä syytä juhlistaa tuplareissulla. Edellisen perään koittikin uusi reissu jo seuraavana päivänä. Tällä kertaa kohteena oli tuntematon pieni läpivirtauslampi, johon oli hyvä yhteys isommasta järvestä. Sekä pieni bonus…
Jos keli oli edellisenä päivänä hyytävän talvinen, niin tänään talven tunnun hoiti lumi. Pyrytys kesti ensimmäiset 45 min laantuen loppureissuksi. Pakkasta oli enää vain 2 astetta ja ilmanpaine oli noussut hieman lukemiin 1019 hPa. Tuulikin kääntyi vähäsen käyden nyt kaakosta 2 m / s nopeudella. Kuun kierron osalta oltiin yhä kasvavan puolikuun vaiheessa.
Koekairaukset ja -mittaukset osoittivat jään paksuudeksi 7 cm, joten turvallisuus oli taattu. Tumma jää oli laadultaan kauniin virheetöntä: Tasapaksua, railotonta ja sileää.
Lammen rannat olivat jyrkähköt ja syvyyttä keskellä 4 – 5 m. Heti ensimmäisestä reiästä rannan tuntumassa sain kultamorrilla pienen ahvenen. Tärppejä tuli myös seuraavasta, joka oli jo syvemmällä, mutta syvimmän kohdan reiällä hiljeni.
Siirryimme laskevan puron suulle varovasti kairaillen. Merkit menivät kuitenkin koko ajan huonommaksi, kun sama pikkuahventen varovainen näpräys vain jatkui ja jatkui. Mielenkiinto oli jo melko alhaalla, kunnes yhtäkkiä morrisiima venyi. Kiinni oli vihdoin isompi ahven, mutta eipä se ylös asti tullut. Kokoa on hankala arvioida, sillä kyseessä oli ensimmäinen suurempi kala uudella ja erittäin venyvällä morrisiimalla. Mistään kilokalasta ei kuitenkaan ollut kyse.
Kävimme katsastamassa puron ja into kyseistä lampea kohtaan lopahti. Puro oli ihmisen toimesta padottu, joten yhteys isoon järveen oli kalakannan osalta yhtä tyhjän kanssa. Kun tiedon lisää juuri saamaamme kalastuskokemukseen, ei tämä lampi noussut suosikkien joukkoon.
Lähdimme kotia kohti. Kunnes… Huomasimme, että eräs Leppäveden matalista lahdista oli jäässä. Pakkohan se oli tarkastaa. Ensiksi ihan vain jäätilanteen vuoksi. Ja jäätähän riitti lopulta sen verran, että korkkasimme sitten Leppävedenkin 8. marraskuuta! Tosin vain rantojen läheisyydessä suojassa lahden perukoilla, mutta kiva pieni piristys muuten hieman laimeaan reissuun.
Niin ja tulihan sieltä kalakin, nimittäin ensimmäinen morrihauki tälle talvea. Viimekeväinen morrihaukiin kyllästyminen oli laantunut ja oli mukava katsella lyhyt väsytys ohuen jään läpi.
Mennee kuitenkin vielä 1 – 2 kuukautta enne kuin Leppäveden tutuille paikoille uskaltaa tai edes pääsee. Ylipäätään jäiden syntyminen ja vahvistuminenkin tauonnee hetkeksi ennusteiden luvatessa nollakelejä räntä- ja vesisateineen. Mikäli jo olemassa olevat jäät tämän kestävät, ennustaa Analytical Ice Fishing mitä parhaimpia ensijääkelejä tulevan viikon lopulle, kun pakkasten palattua odottanee kuin uudesti syntynyt, tasainen ja lumeton jää.
Vieheiden osalta analysointi on mustavalkoisen selkeää: Kultamorri toimi, mikään muu ei. Ja sekin toiminta oli hyvin heikkoa. Liian suuria johtopäätöksiä ei voi vetää, sillä kyseessä oli uusi lampi. Luulenpa, että juuri satanut ensilumi hiljensi kalat ja samoja viitteitähän sain viime talvenakin. Pientä ahventa kuitenkin oli alla ja se kyllä pystyy syömään morria hanakasti, joten tänään ei vain ollut se päivä.
Mikään muu olosuhteissa ei paikkaa lukuun ottamatta ollut lumen lisäksi juuri muuttunut sitten edellisen päivän. Isompi ahven on tunnetustikin hankalampi pilkittävä, joten jos ei pienikään syö, niin ihmekös ei isompia näkynyt. Myöskään Leppäveden hauki ei kelpuuttanut ensiksi tarjottua sairaa, vaan lankesi vasta morriin, mikä vahvistaa käsitystä varovaisesta ”syönnistä”.
Kellonajankaan suhteen on vaikea sanoa juuri mitään, sillä sama näpräys jatkui läpi reissun. Kun lunta oli tullut jo varhaisesta aamusta, en usko, että ensitunnitkaan olisivat tilannetta muuttaneet. Kalojen olinpaikan suhteen tuntui, että sitä löytyi helpommin rantojen tuntumasta n. 2 m vedestä vrt. syvimpään 4 – 5 veteen. Tämä voisi tukea ajatusta, että lumen tuoma pimeys ajaisi kaloja matalampaan pois syvyyksien synkkyyksistä.
Pääasia kuitenkin on, että jäitä löytyy ja ensimmäisellä reissullahan saimme jo nauttia kalantulostakin. Seuraavaksi olisi tarkoitus mennä järvelle, josta olen saanut mm. suurimman pilkkihaukeni. Siellä tuntui myös olevan määrällisesti hyvin ahventa sekä isoa lahnaa, kun sen ensikertaa kokeilin viime keväänä. Joten säätiedotuksien tuijottelua hetki, kunnes taas mennään. Ja parin uutukaisen virittelyä…
Analytical Ice Fishing 