Enpä lähtenytkään sille pienelle järvelle, mistä edellisessä raportissa mainitsin, vaan päätin korkata Leppäveden kunnolla vielä ennen sateita… Edellisellä reissullahan sitä jo tiedustelimme, mutta nyt se oli ykköskohde.
Vain suojaisimmat poukamat olivat jäässä ja paikkana oli itselleni tuntematon lahti. Ennakkotietojen mukaan alueella olisi sekä hyvänkokoista ahventa, että haukea. Paikkavinkistä vielä kiitokset, mikäli kyseinen pilkkimies tätä lukee 🙂
Keli oli ankea ja harmaa, vain sumu puuttui. Ilmanpaine oli hienoisessa nousussa ollen nyt 1019 hPa. Myös lämpötila nousi aamun neljästä pakkasasteesta päivän nollaan ja tuulen suuntana oli etelä 3 m / s vahvuudessa. Kuunkierto lupasi viime talveen peilaten hyvää, sillä reissu ajoittui juuri täydelle kuulle. Jäätilanne ei plussakeleistä huolimatta ollut heikentynyt, vaan sama 7 cm jääkansi ohuen ohuella lumikerroksella mahdollisti turvallisen pilkinnän.
Aloitin lahden jyrkemmältä rannalta. Taktiikkana oli kokeilla Sairoista 5 cm muikkua ja 8 cm hilemuikkua sekä Fishunter TT:stä 5 cm papukaijaa. Kultamorri täydensi kvartetin, jolla lähdin kaloja hakemaan. Uskoin, että tärpin ja täten kalan olinpaikan saisin näillä selville, vaikkei ne välttämättä päivän parhaat mahdolliset olisikaan.
Taisi olla kolmas reikä, kun ensimmäinen pieni ahven erehtyi 5 cm Sairaan. Muuta ei siitä tullut, mutta seuraavalta nousi jo parempi n. 150 g ahven 8 cm hilemuikkulla. Ja seuraavasta samaa kokoluokkaa, tällä kertaa Fishunterilla. Juuri, kun yksi kala per reikä per viehe näytti muodostuvan päivän surullisen heikoksi juoneksi, sain morrilla kaksi ahventa peräkkäisiltä rei’iltä.
Paremman toivossa lähdin jatkamaan kohti lahden perää päästäkseni sen keskellä olevan montun takareunalle. Matkalla kokeilin montustakin 8 m vedestä ilman tärppejä. Lähempänä määränpäätä alkoi jää pitää ritisevää ääntä. Mitä ilmeisemmin kyseessä oli vain jään pinnalle jäätynyt toinen ohut jääkerros, sillä koekairauksissa en havainnut merkittävää jään ohenemista. Annoin sen kuitenkin toimia varoituksena ja käännyin takaisin.
Aloituspaikalta ei tullut enää tärppiäkään. Kävin matalammalla rannalla, aina 1.5 m vedessä asti, mutta tuloksetta. Lopuksi kokeilin vielä keskeltä lahtea sekä eri vieheillä aloituspaikasta, jonka jälkeen oli paitsi uskottava syönnin olevan olematonta, myös oikeasti jo lähdettävä pois.
Vieheet pystyy jakamaan reissun osalta kahteen kategoriaan: Huonosti toimivat sekä toimimattomat. Huonosti toimi em. kvartetti ja täysin toimimattomia olivat kokeilemani oranssi Saira 5 –ja 8 cm koossa, papukaija TT ilman häntää, musta 8 cm ja valkoinen 5 cm Saira sekä Kuusamon iso musta morri punaisilla täplillä. Mitään logiikkaa ei kaloja antaneissa tai antamattomissa vieheissä ole, joten vieheiden osalta päivä oli heikko ja sekava. Ei liene yllätys, että uiton osalta toimi täysin kuollut ja liikkumaton ”liike”.
Kellonajan suhteen klo 9 – 10 oli aktiivisinta, joskin juuri ennen lähtöäni eräs kanssapilkkijä onnistui saamaan kaksi komeaa ahventa. Myös kalojen sijainnissa oli jotain havaitsemisen arvoista niiden noustessa lähes samasta kohtaa sen sijaan, että ne olisivat tulleet mistä sattuu. Mitään erikoista tuossa kohdassa ei tosin ollut, vain yksi n. 10 m pätkä pitkästä penkasta 4 m syvyydessä.
Olosuhteet ovat olleet hyvin vaihtelevat. Lumipeite on tullut ja mennyt ja oikeastaan vain ilmanpaine on pysynyt suhteellisen samoissa lukemissa. Myös tuulella lienee ”normaalitilannetta” suurempi vaikutus, sillä eihän paikasta ollut avoveteen matkaa kuin pari sataa metriä. Liekö siten vaihtelevuudessa syy heikkoon syöntiin. Voi myös olla, ettei ahventa vain sattunut kohdalle, sillä jäätilanne ei mahdollistanut juurikaan paikan vaihtoa.
Reissulle arvosanaksi 5 / 10. Muutama kala enemmän tai selkeämpi ottivärin löytäminen olisi tarvittu parempaan arvosanaan. Muuttuneet sääennusteet eivät lupaa hyvää, vaikka aivan painajaismaisista ne hieman viilenivätkin. Jäät ehkä säilyvät, mutta miten monen päivän vesisade ja pakkaseton jakso vaikuttavat sen laatuun? En sano mitään, sillä en omaa tästä kokemusta, mutta en yllättyisi, vaikka pilkkikauteen tulisi nyt tauko.
Niin ja… Uudet vavat saapuivat! Kyseessä ovat Kirpunvavan ”Pikkudelfinit”, joista enemmän erillisessä, myöhemmin talvella ilmestyvässä perinpohjaisessa arviointitekstissä.
Analytical Ice Fishing 