Uusi yritys koitti pian edellisen perään. Paikka vaihtui ja nyt suuntana oli salmi, jossa kävin viime talvena muutaman kerran. Arvelin tuolloin, että paikka voisi olla parempi nyt ensijäillä, mitä silloin kevättalvella. Silloinkaan se ei huono ollut, joten odotuksia meinasi nousta, vaikka edellinen surkea reissu pitikin mielen nöyränä.
Keli oli jälleen harmaa ja utuinen, lämpötila nollassa ja ajoittain hieman tihkusadetta. Ilmanpaine oli hieman laskenut edellisestä päivästä ja pysyi nyt tasaisesti 1010 hPa:n lukemissa. Tuuli oli suhteellisen lämmin puhaltaen etelästä 3 m / s nopeudella. Täysikuu läheni, mutta kuun kierron vaihe laskettiin vielä nousevan puolikuun puolelle. Jäätä oli tasaisesti 11 – 13 cm ja sitä peitti lumiset laikut.
Aloitimme keskeltä salmea, niiltä kohdin, mistä keväällä parhaiten sain. Tästä 3 – 4 m syvyydestä sitten kairailisimme syvemmälle salmen suuta kohti. Mitään en ehtinyt tehdä, kun vieressä siimat jo paukkuivat poikki, ilmeisesti ronskin hauen toimesta.
Laitoin aloitukseen samanlaisen 8 cm muikkusairan ja se vetikin heti alleen mukavan kokoisen kalan. Luotaimen näytöltä seurasin kalan varovaista lähestymistä jigiä kohti ja sehän tärppäsi! Potkut olivat melko reippaita, joten ajattelin jo isoa ahventa, mutta pieneksi haueksi se paljastui.
Jos on haukia, on saaliskalaa ja sen perässä myös ahvenia? Ei. Ei ollut. Yksittäisiä pieniä ahvenia saattoi näkyä kaiussa, mutta niidenkin käytös oli varovaista eikä tilanne muuttunut miksikään syvemmälle siirryttäessä. Salmi oli nyt nähty.
Siirryimme vähän matkan päähän saaren edustalle, jossa syvyys putoaa melko nopeasti 4 metristä aina 14 metriin saakka. Samaa tyhjää oli tarjolla, vaikka pyöritin tässä vaiheessa jo kuutta eri jigiä: 3D salakkaa, 8 cm muikkusairaa, 5 cm Small Fisheistä viher-ruskeata ja papukaijaa sekä 3 cm mallista ”savumuikkua” ja lisäksi 5.5 cm oranssia Fishunter TT:tä. Kun paikalla koko aamun ollut pilkkijäkin valitteli heikkoa syöntiä, tuntui tämäkin alue nähdyltä jo hyvin nopeasti.
Siirryimme jälleen, nyt selällä erään lahden edustalla olevalle 8 m patille, jota ympäröi 15 m vesi ja välittömässä läheisyydessä löytyy jo yli 30 m lukemiakin. Toivon kipinä heräsi, kun luotaimeen piirtyi ensimmäistä kertaa pikkukalaparvi. Suunnitelma oli kairailla patin ja parven kohdalla ja löytää siellä syönnöksellä olevat ahvenet.
Suunnitelma ei toiminut. Yhden ainoan isomman kalan näin luotaimesta pikkukalaparven alla, muuten mitään merkkejä petokaloista ei näkynyt. Kävin lopuksi vielä salmessa, jossa jotain elämää jo näkyi, mutta sen paljastuessa 50 g ahveniksi sai talven toistaiseksi rankin päivä olla siinä.
Joten toinen todella huono reissu putkeen. Ahvenen ei ainoastaan voi sanoa olleen heikolla syönnillä, vaan sitä ei yksinkertaisesti ollut, satunnaisia pieniä ahvenia lukuun ottamatta. Parin päivän aikana on nyt koluttu kaksi eri lahtea, salmi, syvänteiden reunoja sekä selkäpatti, joten jospa pikkuhiljaa olisi jäljellä enää ne paikat, joissa ahventa on.
Verrattuna viime reissuun, olosuhteista merkittävimmin oli muuttunut ilmanpaine, joka oli rajun matalapaineen sijasta lähellä normaalipainetta ja tasaantunut pienen laskun jälkeen. Viime kerrallahan ilmanpaine kääntyi päivän aikana nousuun. Mitään vaikutusta kalantuloon sillä ei tosin ollut. Muut muuttujat olivat jotakuinkin ennallaan, joten jos nyt tämän perusteella haluaisi jotain sanoa, niin rajun matalapaineen ja ilmanpaineen nousun piikkiin ei ainakaan koko viime reissu mennyt.
Toki aluekin oli hieman eri, mutta suhteellisen lähellä nämä alueet ovat toisiaan ja sen verran monta kohtaa tänäänkin kokeiltiin, etten jaksa uskoa villeihin ahvenkarkeloihin viime kerrankaan paikassa.
Kun käsitys heikosta syönnistä vahvistuu, voi toisaalta miettiä ja odottaa sitä muuttujaa, joka aktivoisi kalat uudestaan. Säätila on pitkään ollut erittäin lämmin sekä harmaa ja tuuli puhallellut etelän ja lännen väliltä. Mikäli ”kunnon” talvi, pohjoiset tuulet, pakkaset ja kirkkaat päivät ovat joskus tullakseen, voisi siinä olla potentiaalinen paikka myös jääkannen alaisen elämän muutokseen. Toivottavasti muuttujat tulevat edes jotenkin asteittain, jotta mahdollisia vaikutuksia kerkeisi havainnoimaan. Toki talven tulo yhdessä yössä on sekin erittäin tervetullut muutos nykyisen lämmön tilalle.
Reissulle arvosanaksi 4 / 10. Entuudestaan tuttuja ja toimineita paikkoja on käymättä vielä kaksi ja seuraava reissu onkin jo hahmottumassa. Mikäli vesisade ei tee tuhojaan, pääsen seuraavan reissun paikasta käsiksi myös karikkopaikkaan, jonka jälkeen jäljelle jäävät enää todella matalat matalikot sekä aivan rantavesien kiertely. Jossainhan sen ahvenen on lymyttävä, periksi ei anneta!
Analytical Ice Fishing 