Analyysit ovat edenneet tuuleen. Muuttujaan, jonka ei uskoisi vaikuttavan kalantuloon mitenkään, kun järvi on ”tuulensuojassa” jään alla. Vaan toisin kävi ainakin ensimmäisen analyysin perusteella vuosi sitten.
Tuolloin yksittäisistä tuulensuunnista parhaimmaksi osoittautui luode. Tarkkojen suuntien sijaan ”suuntauksia” tarkastellessa olivat pohjoiset suuntaukset selvästi eteläisiä parempia Leppäveden osalta. Sen lisäksi, että tuulella näytti olevan vaikutusta, niin ihmetystä aiheutti myös pohjoisten suuntauksien paremmuus, sillä kesäisin olen kokenut asian selvästi toisin päin.
Täten tätä analyysia olen odottanut mielenkiinnolla. Saavatko viimevuotiset tulokset vielä lisävahvistusta, vai saataisiinko viitteitä niiden olleen syystä tai toisesta epäpäteviä ja kesän ”lainalaisuuksien” pätevän talvellakin?
Tarkastellaan ensimmäiseksi tuulensuunnat yksitellen. Alla olevassa taulukossa ovat esitettyinä tuulensuunnat, niiden vallitessa toteutuneet reissut arvosanoineen sekä arvosanojen keskiarvot.
Taulukosta nähdään, että pahalta näyttää. Reissuista peräti puolet osuivat etelätuulelle. Se ei sinällään yllätä, olihan talvi lauha ja matalapaineinen varsinkin alusta, kun viisi ensimmäistä Leppäveden reissua toteutuivat etelätuulen vallitessa.
Tuulensuuntien vertailusta jakauma sen sijaan tekee epämielekästä. Etelätuulen vallitessa muiden suuntien reissut jäivät vähiin, mikä nostaa sattuman osuutta.
Ylivoimaiseksi ykköseksi nousi koillistuuli 9 / 10 arvosanallaan. Lounastuuli erottui myöskin edukseen arvosanalla 6. Kaakko kolmella ja luode kahdella reissulla olivat etelän lisäksi ainoat yli yhden reissun suunnat ja saivat keskiarvokseen arvosanat 4.7 ja 4.5. Yhdeksän reissun etelätuuli sai keskiarvoiseksi arvosanakseen 4.7. Yksien reissujen pohjoinen ja länsi jäivät arvosanaan neljä, itätuulen jäädessä tänä talvena ilman reissuja ja arvosanaa.
Tuulensuuntien lisäksi haluan tarkastella tuulen ”suuntauksia”, jotka määrittelen seuraavasti: Pohjoisiin suuntauksiin lukeutuvat luode-, pohjois- ja koillistuulet ja eteläisiin suuntauksiin kaakkois-, etelä- sekä lounaistuulet.
Suuntauksien avulla vastaan mm. siihen, että tuulensuunta harvoin on koko reissun ajan täysin vakio, vaan esim. etelätuuli vaihtelee hieman myös kaakon ja lounaan puolilla. Sen lisäksi uskon, että nimenomaan tuulen suuntaus, eli käykö tuuli pohjoisista vai eteläisistä suunnista, olisi merkittävä tekijä. Eikä niinkään se, tuuleeko esim. juuri asteelleen etelästä vai lounaasta. Näin saadaan myös enemmän reissuja per muuttuja ja siten luotettavampaa dataa.
Alla olevassa taulukossa ovat esitettyinä Leppäveden reissujen arvosanat sekä niiden jakautuminen tuulen suuntauksien mukaan.
Pienen jännityksen kera painoin laskimen ”=” -nappia. Tulokseksi tuli lopulta sama, kuin viime talvena: Pohjoiset suuntaukset olivat eteläisiä parempia. Vastakkainasettelu ratkesi keskiarvoisin arvosanoin 5.5 vs. 4.8. Ja jossitellut heti alkuun: Mikäli huippureissu olisi ollut sen kaksikin arvosanaa heikompi, olisivat silti pohjoiset suuntaukset olleet keskiarvoltaan parempia.
Otan tuloksen ilolla vastaan, sillä yhden analyysin jälkeen palattiin taas viime talvisten tulosten vahvistamisen tielle. Mitään yksiselitteistä selitystä tosin en kykene keksimään, miksi pohjoiset tuulet itsessään olisivat eteläisiä parempia.
Sen sijaan teoriat räjähtävät käsiin, jos mietitään miten muut kalantuloon mahdollisesti vaikuttavat muuttujat muuttuvat tuulensuunnan vaihtuessa. Tai toisin päin, kieliikö tuulensuunta aina jonkin muun kalantuloon vaikuttavan muuttujan tietystä tilasta?
Ensimmäisenä tulee mieleen ilmanpaine. Eteläiset lauhat tuulet yhdistän matalapaineeseen ja usein pilvisyyteen, pohjoiset tuulet taas korkeapaineeseen ja usein kirkkauteen. Näistä molemmat ovatkin jo analysoitu. Ilmanpaineista korkea osoittautui paremmaksi niin tänä, kuin viime talvenakin. Joten korkeapaine = pohjoistuuli = kalantulo…? Kenties. Pilvisyyden osalta taas tulokset olivat ristiriidassa tämän talven ja viime talven analyysien kesken.
Verratessa viime talven dataa tämäntalviseen, on huomattavissa pohjoisten tuulten suurempi osuus. Ylipäätään viime talvi oli kalantulollisesti parempi. Enemmän pohjoisia tuulia, kylmempi lämpötila, aikaisempi jäätyminen ja avoveden ”liiallisen” jäähtymisen estyminen? Ehkä osaselitys, mutta ei millään selitä pohjoisten tuulien positiivista vaikutusta keski- ja lopputalvesta jäiden jo tultua. Mutta jokin niissä pohjoisissa tuulissa näiden kahden talven vertailunkin perusteella tuntuisi kalantuloa suosivan.
Yhteenvetona todettakoon pohjoisten tuulen suuntauksien olleen eteläisiä parempia. Etelätuulipainotteisen talven ”kyseenalaisesta” datasta huolimatta tulos vahvistaa myös viime talven tuloksia. Datan epätasaisesta jakautumisesta johtuen ei yksittäisten tuulensuuntien tarkastelu ollut tämän talven osalta mielekästä.
Tulevaisuutta ajatellen voisi olla järkevää ennen kaikkea tuulensuunnan ja miksi ei muidenkin muuttujien kohdalla jonkinlainen ”pitkäaikaisseuranta” oman otsikkonsa taakse. Varsinkin tuulensuunnissa on niin monta vaihtoehtoa, ettei yhden talven aikana ehdi ideaalitilanteessakaan kertyä montaa reissua per suunta. Blogiin käytettävissä oleva aika ei tosin ainakaan lisäänny, joten saa nähdä, josko toteuttamiskelpoisen helppoa, nopeaa ja toimivaa ratkaisua löydän.
Analytical Ice Fishing 