Kirpunvapa Modattu Delfin

Tässä artikkelissa arvioin Kirpunvavan Modattu Delfin -pilkkivavan. Kuten ei reissuraporteissa liioitella kalansaaliita, ei välinepuolellakaan mielistellä valmistajia ja tässä, sekä mahdollisissa tulevissa tuotearvioinneissa, kerron suoran mielipiteeni tuotteista.

Kirpunvapa on jo useamman vuoden mainetta ja näkyvyyttä kasvattanut pilkkivapojen pienvalmistaja, joka käsityönä valmistaa korkealaatuisia pilkkivapoja aina morrivavoista madevapoihin asti. Tämän kotimaisen yhden miehen pajan tuotoksia näkyy järjestään eri sosiaalisen median kalastuskanavilla ja itseäni onkin askarruttanut, ovatko nämä todella rahanarvoista tavaraa vai luoko ”some” illuusiota jostain, jota ei ole olemassakaan?

Käyttökokemusta on nyt kertynyt yhden talven ja yhteensä 23 reissun verran, joten on aika arvioida viimetalvinen uutuusvapani: Kirpunvavan modattu Delfin 50 mm. Tämän ”pikkudelfinin” pohjana toimii Delfin President -vapasarjan pienin malli 502, jota ”Kirppu” on muokannut seuraavin muutoksin:

Kahvan sisään on asennettu hiilikuituputki tuomaan kestävyyttä, jämäkkyyttä ja siten myös tunnokkuutta. Tunnokkuuden tärkein palanen on kuitenkin koko vavan mittainen yhtenäinen lasikuituaihio. Kirppu on korjannut myös pienen, mutta tärkeän puutteen alkuperäisestä Delfinistä ja lisännyt vapaan viehelenkin. Loppusilauksen kokonaisuudelle antaa vahattu korkkikahva, jonka perään on lisätty vielä erillinen tuppi.

Huomionarvoista on, että liikkuvat osat, puola sekä sen ”liipaisin”, ovat identisiä alkuperäisen Delfin Presidentin kanssa. Täten Kirpun mahdollisesti aikaansaamat parannukset koskevat vain vavan rungon sekä kärjen toimintaa, tuntumaa ja kestävyyttä.

Pikkudelfinin, kuten monen muunkin Kirpunvavan tuotteen kohdalla saa valita kahden eri aihion väliltä. Pilkkivavassa tunnokkuus on mielestäni kaikkein tärkein ominaisuus ja sen maksimoimiseksi päädyin aihioista jäykempään. Lisäksi olen mieltynyt käyttämään melko venyvää pilkkisiimaa, mikä sekin puoltaa jämäkkää aihiota paitsi tunnokkuuden, myös kalojen tartuttamisen vuoksi.

Itse malliin taas päädyin, sillä tunnokkuuden lisäksi haluan pilkkivavan olevan pieni ja kevyt. Pieni koko helpottaa kuljettamista, vapoja kun on käytännön syistä hyvä olla useampia ja kulkeehan keveys yleensä käsi kädessä myös tunnokkuuden kanssa. Yksinkertaisuus ja sen tuoma toimintavarmuus ovat myös pilkkivavalta haluamiani ominaisuuksia. Täten painavammat ja jarrullisella kelalla varustetut vavat eivät tulleet kyseeseen ja kohdekalani ollessa ahven, ei jarrullinen kela edes hyödyttäisi kuin korkeintaan poikkeustapauksissa.

Mitä muokkauksilla sitten saadaan? Kun lähtökohtana on melko klassinen pilkkivapa ja Kirpunvapa muokkaa sitä jo tunnetuksi tulluilla taidoillaan, odotukset olivat korkealla.

Ensi-ihastelussa käy ilmi käsityön jälki, sillä komponentit eivät ole täysin symmetrisesti aseteltuina ja pieniä eroja on havaittavissa saman vapamallin eri yksilöissä. Ei kuitenkaan mitään suurta saati kalastukseen vaikuttavaa.

Ulkonäkö on hyvin klassinen ja perinteinen, onhan pohjana käytetty Delfin President ollut markkinoilla jo ties kuinka kauan. Äkkiseltään vavan paljastaa modatuksi vain räikeän vihreä ja perinteisiä lasikuitukärkiä paksumpi aihio. Seuraavaksi silmään osuvat oranssit liimaukset kärkirenkaan sekä rungon liitoksissa. Vihreä kärki sopii vihreän puolan kanssa hyvin yhteen, vaikka sävyt eivät täsmääkään.

Paremman kokonaisuuden muodostavat kärkirengas, runko sekä kahvan tuppi, jotka luovat mustaa kontrastipintaa vavan kärkeen, keskelle ja perään. Musta-vihreä -yhdistelmä miellyttää silmää ja oranssit liimapinnat menevät kivoina yksityiskohtina. Sen sijaan puolan liipaisimen ollessa vielä keltainen, tulee väripaletista jo turhan kirjava.

Vapa kaikkine komponentteineen huokuu jämäkkyyttä ja vaikuttaa kestävältä ”työkalulta” saaden edullisemmat markettivavat tuntumaan leluilta. Kirpunvapa antaa vieläpä takuun, että vavan hajotessa kalastustapahtumien yhteydessä se korvataan uudella veloituksetta. Kun kyseisessä mallissa liikkuvia osia on tasan kaksi eikä huoltoa vaativia lainkaan, on toisaalta vaikea kuvitella miten tämä kalastuskäytössä voisi edes vahingoittua.

Vavan tasapainopiste löyty puolan akselin ja puolan takareunan väliltä. Sitä arvioitaessa on huomioitava, että näin kevyessä vavassa käytettävän vieheen paino vaikuttaa tasapainoon suuresti. Itse pidän kiinni puolan keskikohdilta ja siten pilkittynä vapa on parhaassa tasapainossa 5 g vieheen kanssa. Kahvasta kiinni pidettäessä on vapa jo tyhjänäkin etupainoinen väänten yhä voimakkaammin alaspäin sitä mukaa, kun vieheen paino kasvaa. Täten varsinkin yleiskäyttöä ajatellen vapa saisi olla takapainoisempi ja painopisteen siirto taaksepäin olisikin oiva lisä jo tehtyjen muokkausten joukkoon.

Alkuhypistelyjen ja siimojen puolaamisen jälkeen oli mielessä enää yksi kysymys: Miltä tuntuu ensimmäinen tärppi?

Ja kyllä tuntuu! Terävämpi, välittömämpi ja vahvempi ovat komparatiiveja kuvaamaan ensiajatuksia jo viehettä uittaessa, kun vertailupohjana toimii alkuperäinen Delfin President irrotettavalla lasikuitukärjellä. Kevyenkin vieheen aiheuttama näpäytys on tunnettavissa sen laskeuduttua houkutusvedosta. Avainasia mainioon tuntumaan on koko vavan mittainen jämäkkä aihio, joka välittää tuntuman kämmenelle asti, kun irrotettavalla kärjellä tuntuma jää ikään kuin sormenpäille käden eteen.

Eikä itse tärppituntumassakaan tarvitse toppuutella mainittujen kehusanojen osalta. Päin vastoin, kaloja erehtyy alkuun luulemaan totuttua isommiksi tärppien välittyessä niin vahvoina.

Sain viime talvena myös muutaman kuhan, jotka laittoivat vavat eräänlaiseen testiin: Kuinka koukun saa nykäistyä kuhan koviin leukaperiin kiinni? Se kysyy vavan kärjeltä riittävää jämäkkyyttä varsinkin venyvää monofiilisiimaa käytettäessä. Vihreäkärkinen pikkudelfin suoriutui tehtävästä moitteitta.

Korostetaan tosin, että mitään pyöräähän tässä ei olla keksitty uudestaan ja ylisanoja lukiessa on ymmärrettävä konteksti: Edellä vertaillut muuttujat ja niiden erot ovat vain pieniä parannuksia jo valmiiksi mainiosta pilkkivavasta käyvään Delfin Presidentiin. Ero kuitenkin on selkeästi havaittavissa, joten sikäli muutokset ovat onnistuneita sekä hyödyllisiä.

Työn jälki, vavan tuntuma sekä tartuttavuus ovat nyt käsitelty. Monet jäät saavat kuitenkin tulla ja mennä ennen kuin kestävyysominaisuuksia pystyy kunnolla arvioimaan. Ensivaikutelmaa mukaillen myös käytännössä havaittava laadukkuuden tuntu antaa kuitenkin olettaa, että nämä todella ovat suunniteltu pilkkijää eikä vain valmistajan lompakkoa varten. Vavat jatkavatkin paitsi ykkösvapoinani, myös kestotestissä tästä eteenpäin ja mitä todennäköisimmin hyvin, hyvin pitkään.

Lompakosta puheen ollen on tosin sanottava, että jarruttoman ja yksinkertaisen vapa-kela -yhdistelmän kustantaessa 25 e, muodostuu hinnasta pieni negatiivinen vivahde. Vaikka Kirpunvapojen saatavuus alati paraneekin, lisätään monen kuittiin yhä vielä postikulutkin. Toki on ymmärrettävä ”vastakkainasettelu” pienen kotimaisen pajan sekä massatuotannon välillä ja mikäli hinnan jakaa oletetun runsailla ja laadukkailla pilkkitunneilla, saadaan se tuntumaan mitättömältä. Fakta kuitenkin on, että hinta on kolminkertainen lasikuitukärjelliseen Delfin President 502:een verrattuna.

Toinen negatiivinen huomio liittyy harmillisesti viehelenkkiin, niin tarpeellinen lisäys kun se onkin. Ongelmana vain on, että sen materiaali on hieman liian paksua. Vieheet siihen saa toki koukuistaan hyvin kiinni, mutta pienten viehelukkojen kanssa lenkin paksuus haittaa. Lukkotyypistä riippuen lukon voi joutua avaamaan tai venyttämään turhan suureksi, mikä paitsi rasittaa lukkoa, niin vaikeuttaa myös sen kiinnittämistä viehelenkkiin.

Kärkirengas saisi myös olla pienempi. Kun pilkitään kevyin viehein suhteessa siiman paksuuteen, siima ”heijaa” kärkirenkaan pohjalla sitä enemmän, mitä suurempi rengas. Toki ”ongelma” katoaa heti, kun vieheen paino kasvaa ja / tai siima ohenee ja onhan pieni kärkirengas toisaalta herkempi umpeen jäätymiselle. Joten yleiskäyttöön melko merkityksetön huomio, mutta esim. jigipilkkihifistelijälle pieni negatiivinen nyanssi.

Joten, onko Pikkudelfin sitten hintansa väärti? Asia riippuu pilkkiharrastuksen tasosta sekä siihen panostamisesta.

Sanoisin, ettei satunnaispilkkijä saa tästä kyseisestä vavasta juurikaan enempää irti ”perus” Delfiniin verrattuna, josta muovautuu vaihdettavien kärkien avulla kelpo vapa niin morri-, jigi-, tasapaino-, kuin pystypilkintäänkin. Parantunut tuntuma ei sinänsä hyödytä, mikäli pilkkipäivän prioriteetti on enempi nautiskelu sen sijaan, että jahdattaisi maksimisaaliita aistit tanassa.

Vavan oletettu kestävyyskään ei pääse loistamaan, mikäli reissuja kertyy vain muutama per talvi hyvissä olosuhteissa. Nautinnon mahdollisesti pilaava vapojen ongelmallisuuskin liittyy yleensä puolan toimimattomuuteen, kuten kiinni jäätymiseen tai siiman sotkeutumiseen. Puola liikkuvine osineen ei kuitenkaan eroa ”perus” Delfinistä, joten satunnaispilkkijälle Modattu Delfin ei juuri tuo lisää käytännön hyötyjä.

Vastine rahalle kasvavaa sitä mukaa, mitä lähempänä pilkkiminen on kalastajan sydäntä. Jos satunnaiskalastajaa ei yksi hukattu tärppi juuri hetkauta, haluaa aktiivinen ja asioihin mielenkiinnolla suhtautuva pilkkijä tuntea pienimmänkin tärpin sekä vieheen liikkeen. Isokin ahven osaa tärpätä hennosti, ikään kuin vain vieheeseen kevyesti henkäisten. Ilman hyvää tuntumaa nämä jäävät huomaamatta ja arvokas tieto kalojen paikallaolosta saamatta varsinkin ilman kaikuluotainta.

Aktiivipilkkijä saattaa nähdä kalojen löytämiseen hyvinkin paljon vaivaa, sekä myös rahaa välineiden muodossa, eikä niiden sallita valuvan hukkaan esim. vavan kärjen katkeamiseen. Kun pilkkitunteja kertyy satoja ajoittain haastavissakin olosuhteissa ja vapa putoaa jäälle tärppi toisensa jälkeen, nousee laadukkaan pilkkivavan kestävyys arvoonsa.

Toki tunnokkuuden tuomaa nopeampaa ”tiedonvälitystä” siimanpäästä kalastajan käteen ja sitä kautta mahdollistuvaa napakampaa vastaiskua ja parempaa tartuttavuutta tuskin satunnaispilkkijäkään paheksuu. Päinvastoin, vavalla hoituu erinomaisesti niin leppoisa kalastelu kuin armoton ahvenjahtikin. Modatun Delfinin hankkija voikin olla hyvillä mielin siitä, ettei kalan saanti tai pilkkipäivän mielekkyys jää ainakaan vavasta kiinni, oli harrastuksen taso sitten mikä tahansa.

Kokonaisarvosanaksi tuotteelle 8 / 10. Aktiivipilkkijälle hyvä ja varma valinta, satunnaispilkkijä pärjää ilmankin. Kauneimmat ruusut jämäkkyydestä, tunnokuudesta ja toimintavarmuudesta. Rumimmat risut korkeasta hinnasta sekä etupainoisuudesta.

Loppuun on myös kehuttava Kirpunvavan asiakaspalvelua. Tein tilauksen myöhään tiistai-iltana ja vavat olivat perillä torstaina. Kirpun valmistaessa vavat itse, osaa hän antaa perinpohjaiset vastaukset kysymyksiin ja kun vielä vastausnopeus oli välitön ja ostotapahtuma kysymyksineen kävi minuuteissa, voi Analytical Ice Fishing suositella Kirpunvapaa koko pilkkikansalle.

Näin sekä pilkkijäiden, että myös joulun lähestyessä vinkattakoon vielä, että Kirpunvavathan ovat loistava lahjaidea kalastavalle henkilölle, mikäli haluaa antaa jotain ”markettivapaa” parempaa.

Huom! Modattu Delfin on vain yksi lukuisista Kirpunvavan tuotoksista ja itseasiassa alunperin toivevapa. Käyhän katsomassa koko kattava valikoima joko Kirpunvavan kotisivuilta tai Facebook-sivuilta.