Reissu 4-4, Hukassa

Aivan liian pitkäksi venyi pilkkitauko taas, mutta vielä kerran ehdin joulukuun jäille. Kuten viimeksi tuumasin, paikka sai vaihtua ja lähdin oikeastaan niin kauas edellisestä paikasta, kun vain Leppävedellä pääsen.

Keli oli synkkä ja kolea. Vaikka pakkasta ei ollut kuin 2 astetta, teki reipas länsituuli olosuhteista hyytävät. Ilmanpaine oli toissa päivänä laskenut, ollut edellisenä vakaa ja jatkoi taas laskuaan pilkkipäinävä, ollen selvästi matalapaineen puolella. Kuun kierto oli uudenkuun vaiheessa. Jäätä oli 25 – 35 cm ja autoilla ajeltiin jo pitkin poikin. Lumen määrä vaihteli sekin ollen 10 – 20 cm välillä.

Aamu oli synkkä ja harmaa.

Aloitin paikasta, jossa tein ensimmäisen Leppävesireissuni ikinä (reissu 1-6). Siellä matala kahden metrin syvyys putoaa ensin neljään metriin, ennen toista putoamistaan selvästi syvempään. Välillä kalat ovat löytyneet ensimmäiseltä pudotukselta, välillä toiselta.

Tällä reissulla kaloja ei löytynyt kummaltakaan. Ei sitten millään, ei ensimmäistäkään. Yhden sintin morritin matalasta tiedustellessani olivatko pikkukalat ahvenia vai särkiä, mutta muuten se paikka oli siinä. Jatkoin alueen reissuille tuttuun tapaan: Vedenalaisen salmen kautta paikkaan b. Salmeen, josta välillä on reissun saanut pelastettua, mutta nyt oli sekin typötyhjä.

Ei aiheuttanut hurraahuutoja

Paikka b onkin hieman sekavampi alue, jossa syvänne tekee laajan ja poukkoilevan vedenalaisen lahden. Reissulla 1-12 sain täältä hyvin ahventa, mutta muuten on ollut tiukassa. Ensimmäisten paikkojen jälkeen fiilis oli, että koko alue on täysin kuollut. Eikä se valitettavasti muuttunut mihinkään, sillä tuossakin paikassa kalahavaintoja oli tasan 0 kpl.

Tyhjää ruutua tuli tuijoteltua koko aamu

Vaihtoehtoja oli kaksi: Päiväunet tai autolla muualle. Vaikka paleli ja unet houkuttivat, halusin tietää, onko syönti todella näin surkeaa joka puolella ja päätin pistäytyä vielä edellisten reissujen paikassa. Siellä oli jälleen monta muutakin ja samaa heikkoa syöntiä valittivat hekin. Jos ei kuusi, ahkiollisilla tavaraa varustettua pilkkimiestä ole neljässä tunnissa saaneet mainittavia saaliita, oli selvä, ettei tuokaan alue ollut tänään kummoinen. Hetken pilkin ja pari ahventa sain valkoisella 8 cm Sairalla, morrin kun pudotin heikon reissun kukkuraksi avantoon.

Mikä sitten johti tällaiseen reissuun? Olosuhteista näkyvin oli lumen määrän tuplaantuminen sitten viime reissun, mikä ei koskaan tiedä hyvää. Uusikuu ei sekään ole edellisten vuosien perusteella otollisin samoin kuin ei matalapainekkaan. Lisäksi paikkavalinta saattoi tietenkin mennä täysin pieleen ja näistä kaikista huono lopputulos lienee seurausta. Paikanvalinnan rooli saanee enemmän selvyyttä, kun pääsen pian uudestaan. Mikäli toisaalta löytyisi kalaa ja olosuhteissa ei isoa muutosta olisi tapahtunut, tarkoittaisi se todennäköisimmin, että tällä kertaa vain valitsin väärin.

Muita pohdintoja on nyt vähän turha tehdä, sillä vieheiden ja olosuhteiden merkitys kalantuloon on pieni, jos ei kalaa edes löydä.

Reissulle arvosanaksi 4/10.

Jätä kommentti