Lähes kaikki viime talvien kalaa antaneet paikat oli tullut käytyä läpi heikoin tuloksin viime reissuilla. Mitään menetettävää ei ollut ja tyhjä reissu tuntui todennäköiseltä joka tapauksessa, joten päätin antaa toisen mahdollisuuden reissun 4-4 paikalle, vaikka se viime kerralla täysin tyhjä olikin.
Keli vaikutti oikeinkin hyvältä: Pikkupakkanen, puolipilvinen ja kuun kierronkin vaihe piti olla suotuisa. Tuuli kävi lännestä ja ilmanpaine oli hitaassa nousussa matalapainepäivien jälkeen. Jäätä oli noin 40 cm, joskin epätarkkojen mittausten jälkeen, sillä sen päällä oli paitsi vettä, niin paikoin myös puoli metriä lunta.
Olin arvellut, että runsaiden lumisateiden jälkeen olosuhteet jäällä olisivat vaikeakulkuiset ja vein auton paikkaan, josta yleensä kelkan uria lähtee. Niin tälläkin kertaa ja onneksi ne lopulta hieman kantoivat, vaikka alussa saikin kahlata polvia myöten vesi-lumi-seoksessa.
Pitkän kävelyn päätteeksi saavuin jo melko tuttuun paikkaan: Syvänteen päässä olevalle ”tuplahyllylle”. Ensimmäinen porras on syvän ja n. 5 m tasanteen välillä ja toinen tuon 5 m tasanteen sekä 2 – 3 m tasanteen välillä, kunnes viimeisenä portaikon päästä löytyy karikko. Kalat ovat löytyneet yleensä jommalta kummalta tasanteelta.
Aloitin matalammasta ja kairailin siihen 5 – 6 reikää edeten samalla kohti syvempää tasannetta. Matalassa ei näkynyt mitään, joten seuraava satsi reikiä porautui syvempään. Mutta ei sielläkään kalan kalaa. Hyvin vahva deja-vu tuli reissulta 4-4, kun samoissa maisemissa totesin ettei luotaimen näytölle löytänyt kalan kalaa. Rei’itin vielä hieman tavallisen ottialueen laitamia, mutta eipä se mitään muuttanut.
Tutuin tämän alueen askelmerkein jatkoin vedenalaisen uoman / salmen keskikohtaan, 4 – 5 m syvyyksiin. Lumi- ja vesitilanteen vuoksi enempää siirtymiä ei ehtisi tehdä, joten kaikki oli tämän todella pienialaisen paikan varassa. No, ekalla reiällä jotain olikin jo alla ja nousivat ne jopa jigiä ihmettelemään. Tärppiä ei kuitenkaan tullut. Vaihdoin 8 cm muikkusairan tilalle pienempää, 5 cm oranssin TT:een, joka sitten kelpasi ja reissun avauskala oli jäällä.
Myös muutama muu kävi närppimässä, kuitenkin sen verran varovasti, jotta morrihommiksihan se jälleen meni. Mutta tulipa sillä sitten kalaakin ja avauskala sai jatkoa kahdesta seuraavasta. Kun sitten hiljeni, rei’ittelin 20 m säteellä melko tiiviisti. Tällä kertaa kaloja ei tarvinnut houkutella alle, sillä ne eivät yksinkertaisesti houkuttuneet. Vain suoraan kohdalle osuminen oli avain onnistumiseen ja onneksi se vielä kaksi kertaa kävikin. Ensin jo kunnon kokoinen ahven ja loppuun vielä pari pienempää. Myös pilkkikaveri morritteli vieressä kymmenisen ahventa, joten huomioiden viime reissujen surkea anti, oli tämä selvä parannus. Loppuun vielä reilut 30 min rämpimistä.
Kuten jo sanottu, todella selkeältä tuntuisi vetää johtopäätös siitä, että ahvenet eivät todella ole ns. liikkeessä. Hyvinä päivinä ensimmäiseltä paikaltakin on ”väkisin” jonkun saanut pitkän houkuttelun jälkeen, mutta tällä kertaa ei mitään toivoa. Jälkimmäiselläkin paikalla piti kalojen kohdalle osua noin 2 m tarkkuudella. Yhtään enempi kun oli huti, eivät kalat uineet alle. Morriin ne toisaalta ottivat ihan reippaasti, kun kohdalle osuivat.
Hyvin todennäköiseltä tuntuisi edellistenkin reissujen huono anti johtuvat ahventen liikkumattomuudesta, joten tuskin sitä täysin voi laittaa jään päällisten olosuhteiden piikkiin. Mutta varmaa on toisaalta se, että nykyinen paksu lumikerros eristää kaiken valon ja jään alla elellään säkkipimeässä, mikä tuskin lisännee kalojen liikuntahaluja. Toisaalta, jään päällisen veden ansiosta lumi vettyy jatkuvasti ja kunhan vettynyt lumi joutuu pakkaskeliin ja muuttuu jääksi, tulee taas paitsi miellyttävämmät olosuhteet kävellä, myös lisää valoa jään alle.
Pieni yksityiskohta nostetaan vielä esiin. Paikan vierellä ollut rinne peitti auringonvalon ja jätti kalaa antaneen paikan varjoon jo alkuiltapäivästä. Samoihin aikoihin syöntikin loppui. Joten liekö valoisuudella siltikin jokin merkitys näinkin paksun lumen aikaan. Tai sitten se parikymmentä ahventa, mitä tuosta saatiin, oli koko paikalla ollut pieni parvi.
Reissulle arvosanaksi 6 / 10. Ahven ei ollut liikkeessä, ei sitten alkuunkaan, mutta kelpuutti kuitenkin pienet morrit, kun kohdalle osui.
Analytical Ice Fishing 