Jäät heikkenivät ja reissut kävivät väkisin vähiin. Oikeastaan jo viime reissulla jää pehmeni sen verran, että mietin, olisiko samaan paikkaan enää menemistä. Siksipä tein vain nopean aamupiston, sillä keskipäivän paahteeseen ei kiinnostanut jäädä.
Keli oli hieno: Kevätaurinko suorastaan paahtoi kirkkaalta taivaalta eikä kevyt itätuuli ottanut pilkkipaikkaan lainkaan. Ilmanpaine oli pysytellyt jo pitkään korkealla, mutta kuun kierto se jatkoi kiertämistään ollen nyt laskevan puolikuun vaiheessa. Jäätä oli yhä 40 cm, mutta laatu huonon ja surkean välillä.
Reissusta erikoisen teki paitsi sen lyhyys, myös se, että kuvasin touhuja livenä. Katsotaan, jos tulee jatkossa enempi liveiltyä, niin linkkailen sitten blogin Facebookiin. Tämä kerta oli vain pikainen testi.
Tavoitteena reissulla oli paitsi selvittää, olisiko edellisreissun haukirallin jälkeen vapautunut reviiriä myös ahvenille, niin myös saada ylipäätään kalaa, kun kamera kävi ensimmäistä kertaa. Suunnitelma paikkojen suhteen oli hyvinkin selvä: Sama paikka, kuin viimeksi ja muualle en lähtenyt yksin seikkailemaan.
Kovin aikaisin en päässyt aloittamaan ja taivaan ollessa kirkas, ajattelin sen heikentävän kalantuloa. No, kauaa ei kuitenkaan siima lionnut, kun alle ui kala ja toinenkin. Ensimmäinen möllötti pohjassa, mutta toinen iski ja pieni haukihan sieltä tuli. Eikä aikaakaan, niin seuraava samanlainen nousi jäälle.
Se reikä oli siinä. Joskin heti seuraavalla jatkettiin samalla teemalla: Hauki kiinni, mutta tällä kertaa viehelukko antautui. Nyt tuli se toinen kerta pilkkihistorian aikana, kun ko. lukot pettivät. Ensimmäisen annoin anteeksi, mutta nyt on varmaan jätettävä Mikadon lukot ja etsittävä jotain luotettavampaa.
Pari reikää pyörittelin tuolle noin 20 x 50 m alueelle, joista vielä yhdestä nousi kaksi ahventa peräkanaa, mutta siihen jäivät reissun ahvenhavainnot. Haukiakaan ei enää tullut, keli lämpeni ja jäästä alkoivat viimeisetkin kovat kerrokset huveta, joten lähdin kotiin. Fileeraamaan vielä pari haukea pakkaseen…
Se ei ollut yllätys, että haukien meno hiipui, niin monta niitä nousi kolme päivää takaperin eikä niitäkään loputtomiin riitä. Kirkkaampi keli sekä myöhäisempi kellonaika viimeisteli varmasti hiljaisemman haukipäivän. Myös kuun kierto oli siinä kaikkein huonoimmassa vaiheessa. Nekin hauet, jotka vielä kävivät koittamassa, ottivat paljon varovaisemmin kuin viimeksi, jolloin jigi haettiin suuhun ennen kuin se oli kunnolla edes jään alla. Nyt kalat kyttäsivät pohjassa, josta nousivat rauhallisesti jigille ja epäröivät välillä pitkäänkin ennen tärppiä.
Ahventen osalta taas meno oli jotakuinkin samaa, kuin viimeksi: Pari yksittäistä ahventa. Liekö kyseinen lahti sitten enempi haukien kutupaikka, vai eivätkö ahvenet ole isommissa määrissä tähän aikaan vuodesta vielä liikkeellä. Uskon, että mikäli niitä olisi enemmän ollut, olisi niitä vähintäänkin näkynyt luotaimessa, sillä nuo muutamat parin päivän aikana saadut ahvenet olivat kuitenkin ihan hyvällä syönnillä.
Vastaukset noihin kysymyksiin jäävät kuitenkin saamatta, sillä tuon lahden reissut olivat jäätilanteen puolesta siinä. En tiedä, en ole kokeillut, kantaisiko jää, jossa ei ole yhtään kovaa kerrosta alla. Mutta enpä aio ottaa siitä myöskään selvää.
Reissulle arvosanaksi 5/10. Melko hakuammuntaa jälleen, kun kohdekaloja tuli tasan kaksi, mutta toisaalta ne söivät reippaasti.
Kävin paluumatkalla tarkistamassa vielä toisen lahden tilanteen, jossa kovaa jäätä oli selvästi enemmän. Sinne siis vielä ainakin kerran.
Analytical Ice Fishing 