
Viimeistä vietiin, näin luulin ja niin siinä sitten kävikin. Paikaksi joulukuun lahti, jota silloisten mahtireissujen jälkeen tuli tänä talvena pilkittyä yksittäisistä paikoista eniten. En uskonut, että se sieltä nyt kummoisia saaliita nousisi, olihan se ollut tyhjä vuoden vaihteesta lähtien, mutta valinnanvaraa ei turvallisten jäiden paikoista ollut.
Keli oli pilvistynyt sitten aurinkopäivien, mutta ilmanpaine pysyi yhä vakaana ja korkeana. Pohjoistuuli muistutti vielä talvesta ja jäätäkin oli yhä 40 cm, joista alin n. 10 cm kerros kovaa. Kuun kierto oli tasan laskevan puolikuun vaiheessa.

Vielä kerran aloitin siltä joulukuun alueelta, kapeammalta ja matalammalta kuroumalta, josta varsinainen lahti vielä syvenee ja levenee uudelleen. Suunnitelma oli siitä siirtyä kiertämään pitkin lahden reunoja syvyysaluetta vaihdellen. Lahden keskiosa on jopa 13 m syvä, joten haravoitavaa riitti.
Joulukuun spotista ei jäänyt kerrottavaa, eikä siinä jäätäkään liialti ollut, joten nopeasti siirryin lahden reunalle. Paikassa on hyvinkin jyrkkä rinne, kun vain metrejä rantakaislikosta ulospäin vettä on jo 7 metriä. Tämän rinteen matalammalta sivulta sitten tärähti ensimmäisen kerran ja oikein lupaavasti tärähtikin: Komea n. 300 g ahven, joka ei ujostellut tärpissä hetkeäkään.

Odotukset nousivat välittömästi, sillä epätodennäköiseltä tuntui, että tähän aikaa vuodesta ahvenet liikkuisivat enää yksitellen kudun lähestyessä. Samasta reiästä ei muita tullut, eikä edes näkynyt, joten rei’itin reiän ympärille muutaman lisää. Tyhjiä nekin.
Päätin jatkaa samaa rinnettä eteenpäin kohti lahden pohjukkaa keskittyen pääasiassa tuohon reilun 4 m syvyyteen, josta avauskala tuli. Kun muutamaan reikään mitään ei edes näkynyt, aloin kairalla myös muitakin syvyyksiä. Reilun puolen tunnin jälkeen, kun yhä luotain oli näyttänyt vain tyhjää, kyllästyin ja vaihdoin taktiikkaa. Tai oikeastaan suuntaa. Palasin avauskalan reiälle, pilkin siinä hetken ja lähdin etenemään samaa rinnettä päinvastaiseen suuntaan, lahdesta poispäin. Vaan tyhjää oli sekin. Edes haukia, joita edellisten reissujen perusteella olisi lahtien kuvitellut olevan nyt pullollaan, ei näkynyt.

Vielä en luovuttanut. Pieni siirtymä autolla katsomaan, josko viime talven parhaassa paikassa jää kantaisi. Ja kantoihan se, laatu oli jopa parempaa mitä aamun paikassa. Joten ei muuta, kuin kapeaa vedenalaista syvännelahtea kohti. Tällä kertaa tässä gps- ja karttasekoilun paikassa haluttu kohta löytyi heti. Heti kävi myös ilmi, ettei mitään valtavaa ahvenjuhlaa vietettäisi sielläkään. Kaava oli oikeastaan surullisen tuttu: Kapean, 6 -7 m syvän vedenalaisen lahden reunoilla oli pientä kalaa valtavasti, mutta syvin kohta oli tyhjä.
Kunnes kuin tyhjästä ilmestyi luotaimeen hyvännäköinen viiva, joka tuli kohti ja tärppäsi! Irrotakseen saman tien. Mutta ihme kyllä, tärppäsi vielä toisenkin kerran ja tällä kertaa pysyi kiinni. Kahteen kertaan tärppääminen indikoi hyvää syöntiä, joten vauhdilla jigi takaisin veteen ja katsomaan, josko viimein löytyisi useampikin ahven.

Tilanne oli kuitenkin identtinen aamun avauskalan kanssa: Tyhjästä ilmestyy iso, nälkäinen ja erittäin pirteä ahven huippusyönnillä, mutta sama tyhjyys palaa välittömästi tärpin jälkeen. Muutamat reiät kairailin ilman mitään kalahavaintoa, kunnes totesin, että se oli siinä.
Reissusta jäi haikea olo, totta kai, mutta ei ainoastaan sen vuoksi, että pilkkitalvi oli siinä. Myös kalantulo latisti mieltä. Toki odotukset paikan suhteen eivät korkealla olleet, mutta miten voi olla mahdollista, että vielä huhtikuun lopullakin löytyy yksi yksinäinen iso ahven, eikä pienintä merkkiäkään muista? Missä ovat ne ahvenparvet, joita koko talvi tuli etsittyä ja milloin nuo yksittäiset ahvenet, joita koko talven löysin, aikovat parveutua?

Olosuhteet tuskin olivat täydelliset: Keli oli pitkästä aikaa pilvinen ja kuun kierron vaihe huonoimmillaan. En kuitenkaan pysty uskomaan, että alueella olisi ollut enemmänkin ahvenia, joista vain yksi söisi reippaasti eivätkä muut olisi edes liikahtaneet ja näkyneet luotaimessa. Joten tulkintani on, ettei alueella vieläkään ollut kalaa. Ehkä ensi joulukuussa sitten taas.
Reissulle arvosanaksi 4/10.
