Viimeistä vietiin. Toki pilkkipäivänä se ei vielä ollut varmaa, mutta pian keli muuttui suorastaan kuumaksi ja yölämpötilatkin pikkupakkasen sijaan 7 lämpöasteeseen, joten kaavailtua viimeistä reissua ei koskaan tullut. Paikaksi tälle viimeiselle toteutuneelle reissulle valikoitui luonnollisesti sama lahti, joka edellisreissulla tarjoili läjän todella isoja ahvenia.
Keli oli jälleen keväinen: Kirkas taivas, lämpötila selkeästi plussalla ja ilmanpaine korkea, kuten oli edellispäivätkin ollut. Tuuli kävi idästä, jäätä oli yhä 40 cm, mutta viimeinenkin lumentapainen kadonnut sen päältä. Kuun kierto ehti kääntyä laskevan puolikuun vaiheeseen, kuin pilkkihommien lopetusta enteillen.
Reissu alkoi jäätutkimuksilla. Pinnassa oli 5 – 10 cm kovaa, jonka alla jo lähes vedeltä tuntuvaa sohjoa. Paikoin sen alla oli vielä jokseenkin kovaa jäätä 10 – 20 cm, mutta monin paikoin ainoa kovempi jää löytyi enää pinnasta. Se oli jo sen merkki, että viimeisiä todella vietiin, sillä uiminen ei kiinnostanut.
Vanhat ottireiät olivat ummessa, mutta jäljet yhä löytyivät, joten niiltä aloitin. Pari isompaa kaikua näkyi melko nopeasti, mutta käytös oli niillä jotain ihan muuta, kuin viimeksi: hento nousu puoleen väliin asti ja samalla ”vauhdilla” takaisin alas ja näkymättömiin. Yksi tärppi tosin tuli, joka oli selkeästi hauki. Sen jälkeen alkoikin jo arvailu, olivatko kaikki siihen asti nähdyt isot kaiut haukia, joilla ei syöntiä ollut, ja jotka olisivat vallanneet alueen ahvenilta?
Siirryin enemmän peruspaikoille päin, lahden toisella reunalla olevalle syvemmälle 5 -6 m juovalle, kun alkupaikassa vettä oli nelisen metriä. Sieltäkin löytyi yksittäisiä ihan hyvän näköisiä kaikuja, jotka viittasivat vielä selkeämmin ahveniin. Käytös tosin oli identtistä aamun ensimmäisten kalahavaintojen kanssa.
Kun kaloja kuitenkin selkeästi oli alueella, koitin pientä vieherallia: Iso oranssi Saira houkutti eniten. Iso muikkusaira sai yhden nousun aikaan ja pari kertaa sitä tultiin kaikukeilan ulkopuoleltakin katsomaan. Pieni harmaa Small Fish kiinnosti sekin kaloja vähän, mutta houkuttelussa hävisi isoille Sairoille. Morri sen sijaan oli jälleen heikoin, sitä lähdettiin jopa karkuun. Samat sanat kuin edellisessä raportissa: liekö kultamorri liian kirkas kevätkeleille.
Siirryin takaisin aloituspaikan tasolle lahden poikittaissuunnassa ja lähdin sitä syvyyttä etenemään lahden pitkittäissuunnassa. Parin reiän jälkeen tuli kaksi ahventa kahdelta reiältä peräkkäin. Nytkö oli alue löytymässä? Koko ei ollut samaa mitä viimeksi, mutta kelpaavaa kuitenkin.
Niiltä rei’iltä ei kuitenkaan enempää tullut, eikä seuraaviltakaan, kairaisi sitten mihin suuntaan tahansa. Hetken jo elättelin toiveita, että syönti vasta alkaisi, tulivathan edellisreissunkin ahvenet vasta aamupäivän puolella.
Haukitärppejä oli tullut sieltä täältä, kummallisen vähän ne kuitenkaan jäivät kiinni ja moni kiinni jäänytkin irtosi. Loppua kohden sain kuitenkin pari haukeakin ylös tämän paikan perinteen mukaisesti. Ahvenia ei sen sijaan löytynyt enempää, ainakaan sellaisia, jotka olisivat olleet syönnillään. Jääkin pehmeni pehmenemistään, joten siinä kai se oli, pilkkitalvi 2022 – 2023. Ja pari päivää myöhemminhän se varmistuikin, että viimeiseksi reissuksi se jäi.
Mikä muuttui viikon takaiseen mahtireissuun? Tuuli kääntyi viime reissun aikana pohjoisesta itään ja oli nyt idästä, joten siinä tuskin on mitään selittävää. Ilmanpaine oli sekin sama eli korkea ja sen mukainen oli kummankin reissun keli. Vieheet, paikat ja kellonaikakin oli sama. Jäätilanne tms. ei ollut muuttunut niin, että valo-olosuhteet jään alla olisivat erilaiset jne.
Ainoiksi muuttujiksi jäävät siis kuunkierto sekä tietenkin se, että päivä oli eri. Kuun kierto oli viime reissulla täyden kuun vaiheessa, joka on osoittautunut hyväksi. Tällä reissulla taas se oli ehtinyt heikoksi osoittautuneen laskevan puolikuun vaiheeseen. Joten yksi lisäreissu tätä tilastoa ja suuntausta vahvistamaan. Se, kuinka paljon eri päivä itsessään vaikuttaa, on tietenkin oma ja varmasti iso muuttujansa sekin. Parin päivän kovan syönnin jälkeen on kai välillä sulateltavakin ja olettaisin kalojen olevan myös liikkeessä nyt kutualueita kohden. Täysin kalaton alue ei kuitenkaan ollut, joten huonosta syönnistä uskaltaa puhua eikä vain siitä, etteikö kaloja olisi ollut paikalla ollenkaan. Ja kovin paljonhan ahvenia näkyi viime reissullakin kaiussa ja niistä vain muutama saatiin, joten niistäkin parvista päätellen en sanoisi, että paikka tyhjäksi olisi pilkitty.
Reissulle arvosanaksi 4/10. Hajallaan olevia erittäin heikolla syönnillä olevia ahvenia ja täyskäännös viikon takaiseen niin syönnissä, liikkeessä, kuin parvien koossakin.
Analytical Ice Fishing 